Kävimme heinäkuun alkupuolella 2004 perhostelemassa Pohjois-Ruotsissa Tavvaätno-joen latvahaaroilla.

Lentomme lähti Kiirunasta ja se lennätti meidät 100km
pohjoista kohti tuoreella vesitasolla, joka oli
muuten valmistettu vuonna 1951.

Sieltä jatkoimme tuntureita pitkin rinkat selässä tetsaamalla muutamia kilometrin eteenpäin, josta löysimme sopivan joki osuuden tukikohdaksi leiriämme varten.

pohjoista kohti tuoreella vesitasolla, joka oli
muuten valmistettu vuonna 1951.

Sieltä jatkoimme tuntureita pitkin rinkat selässä tetsaamalla muutamia kilometrin eteenpäin, josta löysimme sopivan joki osuuden tukikohdaksi leiriämme varten.

leirin pystytettyä pystyikin alkaan täysillä fiilisteleen!

leiristämme teimme sitten päivän pistoja
eri joki haaroille, jotka olivatkin erittäin kalaisia.


leiristämme teimme sitten päivän pistoja
eri joki haaroille, jotka olivatkin erittäin kalaisia.

tässä Aki poseeraa parin reilun 40cm harrin kanssa


valmiina tetsaamaan seuraavalle purolle

Haavin mittasta hartsaa ja tiedossa maittava lounas

puroja löytyi joka lähtöön

tikku hartsa on vaan niin kerta kaikkiaan hyvää!

Ari pommittaa pintovia kaloja

Jaakon suurin taimen 48cm, josta saimmekin makoisat graavi kalat
aamuksi leivän päälle lisukkeiksi. Tais se taitavana perho miehenä
saada yhtenä päivänä järvipeiponkin ilmasta perhoonsa ottamaan

kelit vaihtelivat puolipilvisistä sateisiin, mutta eivät onneksi kalastukseen vaikuttaneet

uskomaton määrä oli pintovia kaloja tässä paikassa
kun sattui lämmin tyven päivä, eikä tuulen värekkään yltänyt paikkaan

catch & release

paljon päästettiin kaloja takaisin jatkamaan sukua,
mutta ainahan ne ruokakalat pitää ottaa

järven toisessa päässä oleva toinen järvi, joka näkyy korkeammalla ja sen välinen joki oli täynnä isoa harria

Taimenia ei löytynyt lähellekkään joka paikasta.
Sitten yks kaks saattoi olla 100m pätkä,
jossa oli taimenia useita, oikea taimenen pesä :)

taimenet olivatkin todella terhakoita , joita saimmekin mitan täyttäviä jonkin verran. Allekirjoittanut ja reilu 40cm

Kamppeita piti kuivailla kun siihen tuli mahdolllisuus

Aki kurkottelee makiaan virran reunaan joka antoikin usean harrin

suurin, jonka Ari sai narrattuapainoi 1,5kg
ja pituuttakin oli mahtavat58cm

makeaa ja mahtavaa :)

Harreja saimmekin todella paljon. Keskimitat liikkuivat
40cm molemmin puolin, joita saimmekin toista sataa.

jaahas, mihin sitä sitten!

Arin enkkarin kunniaksi vejettiin pollevat savut ja
saatettiin ottaa muutamat ryypytkin

booleja oli kilometri tolkulla

pois lähtevänä päivänä oli kaikki lennot peruttu huonon sään vuoksi,
joten meidän täytyi alkaa taikomaan parit lapin taiat asian tiimoilta.

välillä pitää ottaa vaan lunkisti

taiat taisivat auttaa, koska pääsimme kuin
pääsimmekin kaikki aikoinaan kotia päin

... ja kuskeina olivat tällä kertaa :)






aamuksi leivän päälle lisukkeiksi. Tais se taitavana perho miehenä
saada yhtenä päivänä järvipeiponkin ilmasta perhoonsa ottamaan


kun sattui lämmin tyven päivä, eikä tuulen värekkään yltänyt paikkaan


mutta ainahan ne ruokakalat pitää ottaa


Sitten yks kaks saattoi olla 100m pätkä,
jossa oli taimenia useita, oikea taimenen pesä :)




ja pituuttakin oli mahtavat58cm


40cm molemmin puolin, joita saimmekin toista sataa.


saatettiin ottaa muutamat ryypytkin


joten meidän täytyi alkaa taikomaan parit lapin taiat asian tiimoilta.


pääsimmekin kaikki aikoinaan kotia päin

Ei kommentteja:
Lähetä kommentti