Komag, hieno pikkujoki pohjois Norjassa. Todella karu ja säitten armoilla oleva paikka Varangin niemimaalla, mutta säitten salliessa mitä erinomaisempi pikku kepillä hallittavissa oleva hieno joki. Näillä sanoilla lähdimme tutustumaan itselle tuntemattomaan paikkaan. Onneksi Jarnolle paikka oli jo ennestään tuttu, joten kaikkia ei tarvinnut opetella kantapään kautta.
ajoimme auton niin pitkälle kuin se oli mahdollista ja teimme sieltä sitten kävellen pistoja eri pooleille ihan ihmis paineen ja fiiliksien mukaan
eka ilta antoi Jarnolle makian syömäkalan, mutta muuten tapahtumat olivat suhkot vähissä. Vesi oli alhaalla, vaikkakin asento kalaa kyllä näkyi olevan paikoin hyvästi joessa
mielenkiintoinen paikka,josta löysimme lohi parven melkein seisovasta vedestä, yhden suuren kiven kupeesta...
...josta Jarno saikin viimein Santikalla, julmettua vauhtia ripaten kalan viimein hermostumaan ja ottamaan
paikka oli mahtava myös pinta pomperin pyyntiin ja saimmekin useita eri tilanteita ja karkuutuksia aikaiseksi...
ja mukavahan näitä oli pikkukepeillä ja luokilla väsytellä. Kieltämättä välillä saattoi huvittaan, kun Norskeja saattoi tulla 17 jalkasella vavalla niitä onkimaan.
yö oli aivan uskomaton, kalaa nousi pitkin ja poikin auraten. Välillä ne tuntui menevän melkein jalkojen välistä, mutteivat olleet kiinnostuneet muustako ylös menosta. Tämä olikin ainoa kerta kun kalaa oli rehellisesi menossa ylös päin.
Kyllä se kannattaa Jarnoakin kulettaa mukana niin pysyy ruoka kalassa ;)
vaikka vesi oli alhaalla ja kalat hakusella, niin kyllä se sitten palkitsi, kun ne viimein jostain löysi
Jarno vetäsi ässän hiasta ja laittoi kyyhky paistin tiriseen, olipa vaan melko hyvvää!
kävimme kopaseen Jäämeren suussa ekoilla pooleilla muutaman tunnin. Paikka ei antanut kalaa, mutta, pääsimme pommittamaan paria hyvän kokoista lohi parvea ihan vierestä. Sillalta pystyi näkemään parvet ja miten ne reagoivat perhoihin. Alimmassa kuvassa olikin juuri tilanne kun lohi kävi pärskäyttään perhoon!
kävimme tetsaamassa myös kanjoneilla, mihin menikin hyvä vaellus reitti mönkijä uralla. Jarno puhaltaa, ekat 3km tetsattu ylä ja alamäkeen ja vielä pirusti jälellä, onkohan täsä taas mitään järkee!
parraat paikat olivat sielläkin rauhotettuja ja sen kyllä ymmärsi, olivat vaan niin hienon näköisiä kalan koti pesiä.
kapeat polut pitkin jyrkänteen reunoja kulkivat kuin jossain taru sorbusten herrassa!
10km tetsattu, kahvin paikka ja sitten voipi aloittaa kalastuksen ;) Pinta pomperiin pamahtikin heti komea joki taimen, jota ei raaskinut edes syödä, vaan päästettiin takaisin kuljeksimaan näihin mahtaviin tunturi vesiin.
koko yö sitten pyydettiin pikku hiljaa palaillen leirille päin ja kyllähän se 20km tetsaus joki varressa antoikin ikimuistoisen
hienoja tilanteita ja ainakin pirun kipiöitä pohkeita :)
ei se aina kummoista monttua tarvinnut, mistä sitten sitä kalaa alkoi kuuluakkin jo paremmin. Tilanteen olivat erilaisiin pikkuperhoihin, santikoihin ja pompereihin
komiaa Tittiä, joka oli aivan pakko valmistaa hiuko palaksi suoraan joki varren törmällä :)
muutamia kaloja säilöimme kaasulla toimivaan pakastimeen, jolla saimme ne pysymään hyvänä ja tuoreena kotia asti.
...ja kala ravinnolla, liikunnalla ja hyvällä nesteytyksellä, onkin sitten tiukassa kunnossa kotio lähtiessä ;)
summarsummar.... suhkot hinnakas pikkujoeksi (50€/vrk) ja luvalla vain 3kpl lohta, joista naaraat pitää vapauttaa. Lupa max 3vrk kerrallaan, tuottaa kans hankaluuksia varsinkin ylä osille hamuaville. Siitä huolimatta, haasteellisuudesta ja mahtavan karuista maisesemista johtuen tulee varmasti käytyä vielä toistekkin! ...ja autot sitten tiettyyn suuntaan parkkeeratessa, ettei myrsky kohalle sattuessa kippaile niitä pitkin tunturia ;)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti