Monasti ei ole pelottanut ajaessa niin paljon kuin Storasjöfallettiin mennessä talvella 2007. Viimeiset 10km oli tiet lumen paljouden takia todella kapeana ja liukkaana. Asuntoauton perässä oli kärry kelkkoineen ja sillä piti puotella reilulla vauhdilla, jotta pääsi aina seuraavan kumpareen päälle. Vastaan tuli rekkaa ja linkkuria ja ei siinä voinut ku sulkea silmänsä ja puristella munia. Ihme kyllä peilit ei kolissut ja vehkeet pysy tiellä.
keskipäivän rautua |
muutamia paistin kaloja harvakseltaan |
mikäs se siellä jumputtaa |
rautu lammella |
taitaa tulla pakkas yö, no parikytä on jo nyt ja koko ajan laskee |
koppiauton lämmössä ei paljon pakkanen haittoo! |
iltasyöntiä parraimmillaan |
Lonely riders! |
harvakseltaan näkyi muitakin pilkkijöitä |
yheltä järveltä tuli äkkilähtö ku ekan kalan kylessä luikerteli ruskia pitkä mato. ei paljon enää kiinnostanut siihen järveen vehkeitänsä uittaa |
taustalla Sharekin kansallispuisto |
huom, manuaali kairalla liikenteessä ;) |
kelit kantoi mihin vaan ja kansallispuisto- jen välissä sai ajellakkin missä vain |
välillä oli pakko löysätä vaatetusta ku alkoi päivä lämmittään |
...nii mikähän torppa tuo olikaan! |
Polle hihkui onnesta! |
Rautu ala Sharek! |
komia siikakin eksyi pilkkiin! |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti